Isän kotipaikan ja lapsuusvuosien temmellyskentän vanha lato oli ottanut talvella osumaa tuulen kaatamasta rungosta. Otettiin se Pisaman kanssa pois vanhaa latoa kiusaamasta. Muistan kun isä ja ukkipuoli pellitti katon - olin pikkukölvinä naulapoikana tärkeässä tehtävässä. Muistan kun isä kysyi ukkipuoli-Reiskalta, että ”pysytkö sinä siinä reunalla etkä putoa?” Reiska naulasi ilman köysiä ulommaista naulariviä kiiltävän sinkkipellin reunalla. ”Työttömyyden hoivaama peltiseppä ei tartte ku’ vähän kohollaan olevan naulan kannikan alle. Kyllä tässä pysyy putoamatta.” Ja niin pysyivät - molemmat.
Sunnuntai ja kotiinlähtöpäivä. Peruspuuhien lisäksi kukkaistutukset uudelle ja tulevalle perhosmagneetille syyssyrikälle, ja muille kesäkukille, kulkineiden huuhtelu tulomatkalla Suursuontieltä tarttuneesta savesta ja sorasta, peukut sinitiaisille hyvästä pönttövalinnasta ja konejopolla pidempää reittiä takaisin tallille. Pieksämäki-Kangasniemi-Joutsa-Korpilahti välin tienpinta oli aika hyvässä kunnossa. Mukava päivä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti