maanantai 3. helmikuuta 2025

Alvar Aalto ja arkkitehtuuri

Satuinpa osumaan muutama ilta sitten Yle Teeman tv-kanavalle, jossa oli meneillään lyhytelokuvasarja Alvar Aallon arkkitehtuuriin liittyen. Aihe, kerronta ja näkökulmat kiskaisivat minut mukaansa ja sarja tuli katsottua suoraan yhdeltä istumalta. Viimeisessä elokuvasarjan jaksossa Heikki A. Reenpää, kustannusyhtiö Otavan entinen toimitusjohtaja, muistelee Aallon elämäkerran kokoamisen yhteydessä ravintola Savoyssa Göran Schildtin ja Aallon kanssa käytyjä keskusteluja. Kiinnostuin asiasta. Schildt kirjoitti Aallosta kolmen kirjan sarjan, joiden elämäkertaosuudet koottiin v. 2007 ilmestyneeseen Alvar Aalto: elämä -nimiseen, 811 sivuiseen kirjaan. Kirjakaupoista en kirjaa löytänyt, mutta helsinkiläisestä Antikvariaatti Kummisedästä sellainen löytyisi - ja mitä parasta; tamperelaiseen Lukulaari-antikvariaattiin lähetetty kirjan kysely tuotti vastauksen: ”Kirja löytyy meiltä. Haluatko, että varaamme se sinulle?”


Aalto suunnitteli Varkauteen, josta olen kotoisin ja jossa olen nuoruusvuoteni asunut, laajan kirjon rakennuksia ja alueita: teollisuusrakennuksia, asemakaavoja sekä tyyppitaloja. Varkaus oli aikanaan Ahlström Oy:n suurin tehdaspaikkakunta ja kun yhtiön johtoon siirtyi Harry Gullichsen, Maire Gullichsenin (os. Ahlström) puoliso ja Alvar Aallon hyvä ystävä, alkoi tapahtua. Nousu Ahlströmin johtoon tarjosi Gullichsenille ja hänen puolisolleen mahdollisuuden toteuttaa taiteellisia ja sosiaalisia ideoitaan. Yhtiön rakennushankkeissa alkoivat puhaltaa modernismin tuulet. Aalto suunnitteli heille useita merkittäviä rakennuksia ja laajempia kokonaisuuksia mm. Varkauteen ja Kotkan Sunilaan.