sunnuntai 31. tammikuuta 2016
perjantai 29. tammikuuta 2016
keskiviikko 27. tammikuuta 2016
Piipun huipulta - vanhoja kuvia Varkaudesta
Kyseessä on kolmen kuvan joukko, jotka isäni kävi salaa ottamassa hyvän kaverinsa kanssa Varkauden Päiviönsaarella sijaitsevan voimalaitoksen rakennustyömaalla piippuvalun valmistuttua. Huimapäät kapusivat kierreportaat ylös, nousivat seisomaan kaiteettomalle 124-metrisen piipun reunukselle ja ottivat valokuvia.
Temppu, jota en ikinä pystyisi tekemään.
Ajoitan kuvat 1970-luvun alkuun. Yritin löytää netistä Päiviönsaaren "Black Jack'in" rakennusvuoden, mutta en siinä onnistunut. Tähän poimitussa kokonaisuudessa on mukana kolme kuvaa: näkymät Ahlströminkadun, voimakanavan ja Huruslahden & Taulumäen suuntiin.
Ahlströminkadun näkymästä havaintoja: Antinpuistoa rakennetaan (valmistui -72), torin ympäristössä ovat vielä puutalo ja Tammisen kioski paikoillaan, samoin taitaa olla myös seuratalo. Liikenne kulkee kaupungintalon editse vanhan Pirtinvirran sillan kautta. Centrumin katolla komeilee iso E ja osuuskaupan kiinteistössä TOK.
Voimakanavassa on vielä uittokaista käytössä ja raanalla, Crane-nosturilla, siirrellään nippuja sillan viereltä tehtaan tarpeisiin.
Näkymät Huruslahden suuntaan ovat kuvalaadullisesti heikoimmat, mutta siitä huolimatta kiinnostavat: Pirtinvirran varrella niemen kärjessä ovat päiväkotirakennukset paikoillaan. Olimme sisareni kanssa ennen kouluvuosien alkua tuossa päiväkodissa. Kuljetin kuulemma talviaikaan nuorempaa siskoani pulkalla päiväkodista kotiin Villankujalle - äiti ja isä olivat kumpikin töissä. Nykyisiä vanhempia pidettäisiin varmaan edesvastuuttomina, jos alle kouluikäisen kuultaisiin kuljettavan muutaman vuoden ikäistä sisartaan pulkalla päiväkodista kotiin.
Ylimmän kuvan vasemmassa yläkulmassa on Varkauden yhteislyseo. Löysin Facebookista kuvan yhteislyseon opettajista vuodelta 1971-72.
(Kuva löytyy Facebookista ryhmästä: Varkautelaiset. Entiset ja nykyiset.)
"Varkauden yhteislyseo päätettiin perustaa 24.4.1907, mutta I maailmansodan takia oppikoulun perustaminen lykkääntyi aina vuoteen 1919. Varkauden suomalainen yhteiskoulu aloitti toimintansa 8.9.1919 kaksiluokkaisena yksityisenä oppikouluna. Perustamislupa myönnettiin kuitenkin vasta 26.3.1920. Toiminta oli alkanut Kansankeittiön rakennuksessa ja toukokuussa 1920 A.Ahlström Oy myönsi 100000 markan lainan sekä lahjoitti joulukuussa tonttimaan koulutaloa varten.
Uuteen koulutaloon päästiin muuttamaan syksyllä 1921. Ensimmäiset keskikoulutodistukset koulusta jaettiin vuonna 1923, ja jo 1927 koulu laajeni yliopistoon johtavaksi oppikouluksi. Ensimmäiset ylioppilastodistukset jaettiin keväällä 1930. Sota-aika näkyi Varkauden yhteiskoulussa, kuten maan muissakin kouluissa. Vuoden 1941 opetussuunnitelmaa ei voitu toteuttaa tilanahtauden ja opetusvoimien puutteen takia. Eräiden rannikko- ja rajaseudun kaupunkien koulut suljettiin ilmavaaran vuoksi helmikuussa 1944, ja Varkauden yhteiskoulu sai näistä 64 siirto-oppilasta. Koulu toimi myös sotasairaalana, jolloin opetus jäi varsin vähäiseksi lukuvuonna 1944-1945.
Koulu muuttui kahdeksanluokkaiseksi valtion oppikouluksi 1.9.1947 ja samalla koulun nimi muuttui Varkauden yhteislyseoksi. Koulutilojen ahtaus vaivasi kauan, kunnes 1956 päästiin uusiin avarampiin tiloihin uuden koulutalon valmistuttua. Koulu muuttui 20.3.1959 annetulla asetuksella 1.9.1959 alkaen kaksoisyhteislyseoksi, jossa tuli olemaan kaksi sarjaa vakinaisia luokkia. Koulun oppilasmäärä kasvoi tasaisesti ollen 1920-luvun lopulla noin 200, 1950-luvun alussa noin 600 ja saman vuosikymmenen lopulta lähtien yli 800.
Koulun toiminta lakkasi 31.7.1975 peruskoulujärjestelmään siirtymisen vuoksi. Koulu toimii nykyisin Varkauden kaupungin omistuksessa nimellä Päiviönsaaren yläaste ja lukio."
sunnuntai 24. tammikuuta 2016
torstai 14. tammikuuta 2016
keskiviikko 13. tammikuuta 2016
Mp-vakuutuksien hintavertailua (esimerkkejä Autoliiton tekemästä vertailusta)
(kuvaleikkeet: Moottori 1/2016)
lauantai 9. tammikuuta 2016
tiistai 5. tammikuuta 2016
maanantai 4. tammikuuta 2016
Kalastonhoitomaksu 2016
Kalastonhoitomaksu korvaa vuoden 2016 alusta alkaen vanhan kalastuksenhoitomaksun ja läänikohtaiset viehekalastusmaksut. Kun kalastaja maksaa uuden kalastonhoitomaksun, hän voi kalastaa yhdellä vavalla kaikilla vesialueilla, joilla entisillä läänikohtaisilla maksuilla sai kalastaa.
Kalastonhoitomaksun maksavat kaikki 18‒64-vuotiaat kalastajat. Maksua ei tarvitse suorittaa, jos kalastaa pelkästään pilkillä tai mato-ongella. Kalastonhoitomaksun voi hankkia joko koko vuodeksi 39 eurolla, seitsemäksi vuorokaudeksi 12 eurolla tai vuorokaudeksi viidellä eurolla.
Kalastonhoitomaksu ei oikeuta vapakalastukseen kaikilla vesillä. Maksun maksaneet kalastajat eivät voi kalastaa rauhoitetuilla vesialueilla, kohdekohtaisen luvan vaativilla erityiskohteilla tai lohikala- ja siikapitoisissa virtavesissä. Myös useamman vavan vetouisteluun tarvitaan erillinen lupa.
Kalastonhoitomaksun maksavat myös 18‒64-vuotiaat pyydyslupakalastajat ja vetouistelijat.