 |
| Jussi Pohjakallio kuvaamassa suurmielenosoitusta Senaatintorilla Yleislakon aikana v. 1956. Kuva: U.A. Saarinen. |
 |
| Karismaattinen Åke Lindman nousi huipulle jalkapalloilijana, näyttelijänä ja ohjaajana. Vaimo nro 2 oli näyttelijä Anneli Sauli. Vuosi 1959. |
 |
| Pilapiirtäjä Kari Suomalainen löysi vaimokseen Lipen, missikisoissa palkitun blondin. Vuosi 1954. |
 |
| Huippumuotoilija Tapio Wirkkalan mukaan suunnittelijalla täytyy olla silmät sormenpäissään. Vuosi 1962. |
 |
| Väinö Linna seurasi Tampereen Työväen Teatterin katsomossa, miten hänen teoksensa Täällä Pohjantähden alla valmistuu näyttämölle teatterin 60-vuotisjuhliin vuonna 1961. Väinö Linna oli Finlaysonin tehtaan laitosmies ennen kuin hänestä tuli kansalliskirjailija. |
 |
| Tunnetusti temperamenttinen ohjaaja Edwin Laine johti Tuntemattoman sotilaan näytelmäharjoitusta Pyynikin teatterissa 1961. |
 |
| Kuuluisat hurmurinäyttelijät Jussi Jurkka ja Tauno Palo. |
 |
| Suosittu viihdemies Spede houkutteli ympärilleen kauniita naisia. |
 |
| Näyttelijät Jussi Jurkka ja Kosti Klemelä kävivät salilla jo ennen ohjaaja Jouko Turkan aikaa. Oikealla harjoittelee pianisti Cyril Szalkiewicz. |
 |
| Suomen Neito Lenita Airisto loi itsestään sähäkän Lenitan, joka julisti naarasenergiaa. Rohkeilla raapaisuillaan Lenita sai aikaan yhtä lailla ihastusta kuin ärsyyntymistä. |
 |
| Helsinki sai Vantaalle uuden lentokentän, jonka turvajärjestely täytti "kohtuulliset vaatimukset, joskaan se ei ole aivan kansainvälisten määräysten mukainen." Kuvateksti vuodelta 1960. |
 |
| Oikeuteen kahleissa kuljetettu Runar Holmström oli kiistänyt surmanneensa kaksi nuorta naista Tulilahden leirintäalueella v. 1959. Syytettyä kuvasi myös taustalla näkyvä valokuvaaja Caj Bremer. Syyllisyys ei koskaan selvinnyt, koska Holmström hirttäytyi sellissään. --- Suomen ensimmäinen naispappi Eila Pimiä Ylistaron seurakunnasta vihittiin Metodistikirkon pastoriksi v. 1958. |
 |
| Mylläri, maanviljelijä Olavi Suomela Punkalaitumen Illoassa suulinsa edessä. --- Emännät Helmi Lehtonen ja Lempi Sipponen odottelevat myymäläautoa Lammin Sarkolan kylässä v. 1960. --- Anna Leino, Bertta Ruohonen ja Alli Andersson "iloisten akkojen kylässä" v. 1961. Sillböleen, Helsingin ja Hämeenlinnan välille, vanhan hiekkakuopan pohjalle noussutta kuuden perheen kylää kutsuttiin myös Putkinotkoksi. |
 |
| Myymäläauto toi ahtaan tavarataivaan syrjäkylille. Vuosi 1960. |
 |
| Ukrainalaissyntyinen amerikkalainen taidemaalari Michel Werboff (1896-1996) tallensi Tamminiemessä presidentti Urho Kekkosen piirteitä v. 1961. |
 |
| Tampere-talo ja yleisnäkymää Jussi Pohjakallion ottamien lehtikuvien näyttelystä. |
 |
| Helsingin Sanomien artikkeli 17.3.1990. Teksti: Seija Sartti. |
 |
| Ratinan urheilukentän rakentamisesta tuli Tampereen "Iisakin kirkko". Kuvausvuonna 1962 hankkeesta oli käyty riitaa jo vuodesta 1931 alkaen. --- Teatteribussin kuljettaja A. Salorinne odottelee näytännön päättymistä Porin teatteritalon edustalla. --- Ylioppilaat liikkuivat vappuna kuka vossikalla kuka ratsain. Vuosi 1962. |
 |
| Arkkiatri Arvo Ylppö oli neuvoloiden isä ja omistautui erityisesti keskosille. Kuva Lastenlinnan edessä v. 1957. |
 |
| Max Jakobsonista tuli diplomaatti, ulkopolitiikan tekijä, taustavaikuttaja ja elinkeinoelämän järjestöjohtaja. |
 |
| Laulaja Paul Anka tuli 18-vuotiaana ensivierailulle Suomeen. Linnanmäen ulkoilmalavalla esiintynyt maailmantähti villitsi nuoret naiset joukkohysteriaan v. 1959. --- Pirkko Mannolasta tuli missi v. 1958 ja vuosikymmeniksi iätön ikisuosikki, joka lauloi ja näytteli taitavasti. --- Näyttelijä Tarmo Manni poseerasi lehtikuvaajalle Linnanmäellä v. 1960. |
 |
| Järvenpään gangsterikerhoksi kutsuttuja lättähattunuoria tupakalla v. 1959. --- Vastoin pelotteluja rokkileffa Rock Around the Clock ei riehaannuttanut nuorisoa. --- Ensi-ilta oli elokuvateatteri Edisonissa v. 1956. |
 |
| Tuhansien surijoiden kunniakuja reunusti Jean Sibeliuksen hautajaissaaton reittiä Unioninkadulta halki Helsingin v. 1957. |
 |
| Urheilukarnevaalit Helsingin Messuhallissa v. 1959: Herbert Carper voitti 50 jaardia puuradalla. --- Eläintarhan ajot pidettiin aina Äitienpäivänä. Onnettomuudet päättivät kilpailemisen v. 1963. Sitä ennen Curt Lincoln (39) ehti ajaa Helsingin kaupunkiradalla 14 voittoa. --- Suomen mestaruuskilpailuissa Kouvolassa v. 1957 Arto Tiainen ohitti viime metreillä Veikko Hakulisen. Auvo Simonen oli kolmas. --- Pirkanhiihdon osallistujia evästauolla v. 1955. Kilpahiihtäjiä terästettiin mustikkasopalla. Elsi Komu kannusti Veikko Hakulista v. 1957. |
 |
| Painonnostaja Jouni Kailajärvi voitti Pohjoismaiden mestaruuden neljästi, viimeksi v. 1963. |
 |
| Mäkihyppääjä Veikko Kankkonen voitti kultaa Innsbruckin olympialaisissa v. 1964. |
 |
| Mannerheim nostettiin jalustalle v. 1960. |
 |
| Kävynkerääjä nousi ylös männynrunkoa kohti latvassa odottavaa valokuvaajaa v. 1959. |
 |
| Tamperelainen Venttu-bussi kelirikkoisella reitillään entisen ja nykyisen pääkaupungin välillä v. 1955. Turun ja Helsingin välisestä moottoritiestä ei edes uneksittu. |
 |
| Jussi Pohjakallion ottamia henkilökuvia. |
 |
| Runoilija Pentti Saarikoski hankki julkisuudessa maineen nuorena vihaisena miehenä, kommunistina ja renttuna, johon naiset rakastuivat. |
 |
| Life-lehti innostui v. 1959 Pyynikin kesäteatterin pyörivästä katsomosta ja olisi tilannut helikopterin tai palokunnan tikasauton valokuvaajan käyttöön. Jussi Pohjakallion mielestä ei tarvittu muuta kuin vanhat housut. Mies kiipesi männynlatvaan ja otti kuvan. Life-lehti levitti kuvaa neljään maanosaan. |
 |
| Näyttelijä Esko Salmiselle tähteys toi lempinimen Härmän James Dean. |
 |
| Jussi Pohjakallio (1930-1990) |
Näyttelyn esittely Tampere-talon nettisivulla:
"Jussi Pohjakallio oli lehtikuvaaja aikana, jota alettiin myöhemmin kutsua kuvajournalismin kulta-ajaksi. Sellaista aikaa ei enää tule.
Pohjakallion lehtikuvia ei 1950- ja 1960-lukujen jälkeen nähty julkisesti juuri missään. Hän oli kuitenkin yksi tuon ajan arvostetuimmista lehtikuvaajista Caj Bremerin ja Seppo Saveksen rinnalla. Nämä kolme järjestivät jo vuonna 1962 myös yhteisen reportaasikuvien näyttelyn, jota pidetään lajin ensimmäisenä Suomessa.
Vihdoin vuonna 2022 Pohjakallion lehtikuvista ilmestyi kirja. Siihen perustuva näyttely paljastaa hupaisia yksityiskohtia ja unohtuneita asenteita menneisyydestä, joka näyttää olevan sekä kovin kaukana että kumman lähellä.
Lehtikuvaajana Pohjakallio oli ahkera ja asiallinen, mutta yltiöpäinen hullu. Pärjätäkseen piti olla röyhkeä rämäpää, mutta kelvata myös sivistyneisiin saleihin. Kuvissa näkyvät lapset ja latusankarit, diivat ja duunarit. Pohjakallio ikuisti aikalaisia sen sijaan, että olisi havainnoinut maailmaa omakuvin.
Syitä kuvaajan ja hänen kuviensa katoamiseen julkisesta muistista on monia. Pohjakallio lopetti vähitellen työt lehdille ja alkoi yrittäjänä kuvata mainoksia ja henkilökuvia. Sitten hänestä tuli ammattivalokuvauksen tekninen uranuurtaja ja ikäluokkansa mestarisurffaaja. Lopuksi hän sairastui leukemiaan ja kuoli yli 30 vuotta sitten.
Pohjakallion lehtikuvia on vuosien ajan etsitty aikakauslehdistä, arkistoista, museoista ja yksityiskokoelmista. Näyttelyyn on valittu, digitoitu ja suurennettu mustavalkokuvia, jotka kertovat tarinaa suomalaisesta köyhyydestä ja menestyksestä ja elämästä siltä väliltä.
Näyttelyn sisällön ja ulkoasun ovat suunnitelleet Petri Kuokka ja Seija Sartti. Kuvatuotannosta vastaa Petri Kuokka ja teksteistä Seija Sartti.
Näyttely avoinna Talvipuutarhassa 23.9.-6.10.2024 Tampere-talon aukioloaikoina."
Pohjakallion lehtikuvia ei 1950- ja 1960-lukujen jälkeen nähty julkisesti juuri missään. Hän oli kuitenkin yksi tuon ajan arvostetuimmista lehtikuvaajista Caj Bremerin ja Seppo Saveksen rinnalla. Nämä kolme järjestivät jo vuonna 1962 myös yhteisen reportaasikuvien näyttelyn, jota pidetään lajin ensimmäisenä Suomessa.
Vihdoin vuonna 2022 Pohjakallion lehtikuvista ilmestyi kirja. Siihen perustuva näyttely paljastaa hupaisia yksityiskohtia ja unohtuneita asenteita menneisyydestä, joka näyttää olevan sekä kovin kaukana että kumman lähellä.
Lehtikuvaajana Pohjakallio oli ahkera ja asiallinen, mutta yltiöpäinen hullu. Pärjätäkseen piti olla röyhkeä rämäpää, mutta kelvata myös sivistyneisiin saleihin. Kuvissa näkyvät lapset ja latusankarit, diivat ja duunarit. Pohjakallio ikuisti aikalaisia sen sijaan, että olisi havainnoinut maailmaa omakuvin.
Syitä kuvaajan ja hänen kuviensa katoamiseen julkisesta muistista on monia. Pohjakallio lopetti vähitellen työt lehdille ja alkoi yrittäjänä kuvata mainoksia ja henkilökuvia. Sitten hänestä tuli ammattivalokuvauksen tekninen uranuurtaja ja ikäluokkansa mestarisurffaaja. Lopuksi hän sairastui leukemiaan ja kuoli yli 30 vuotta sitten.
Pohjakallion lehtikuvia on vuosien ajan etsitty aikakauslehdistä, arkistoista, museoista ja yksityiskokoelmista. Näyttelyyn on valittu, digitoitu ja suurennettu mustavalkokuvia, jotka kertovat tarinaa suomalaisesta köyhyydestä ja menestyksestä ja elämästä siltä väliltä.
Näyttelyn sisällön ja ulkoasun ovat suunnitelleet Petri Kuokka ja Seija Sartti. Kuvatuotannosta vastaa Petri Kuokka ja teksteistä Seija Sartti.
Näyttely avoinna Talvipuutarhassa 23.9.-6.10.2024 Tampere-talon aukioloaikoina."
