Kävipä torstaiaamuna töihin lähtiessä niin, että Kalakukosta katkesi kuminauha. Hihna katkesi ykkösvaihdetta kytkettäessä. Vähän voimakkaampi ääni kuin normaali ykkösen päälle napsahtaminen. Laatikossa on RedLinen täyssynteettiset Heavy Shock Proof'it - ne marjapuuronpunaiset kiisselit. Laatikko ei kolahtele vaihdettaessa ihan niin perus-HD-tyylisesti kuin Motor Companyn omilla öljyillä. Hetken oli hölmistynyt olo, kun kytkintä päästettäessä ei jopo liiku minnekään, eikä vapaan merkkivalo pala. Noh, tämä oli vasta mulle toinen remmin katkeaminen kuminauhakulkineiden historiassa. Edellisestä kerrasta on pitkä aika; 2000-luvun alkupuolella H-DCF:n Leluralliin mennessä katkesi Sportin vetohihna räntäsateisessa toukokuun kelissä Pieksämäen kohdalla. Edistystä on siis tapahtunut; Kalakukon kuminauha katkesi taloyhtiön parkkipaikalla lähes hellekelissä. Ja apu on lähellä Lempäälän Kuljussa :)
Moorelta löytyy ehjä ja samalla 139-hammasmäärällä oleva hihna hyllystä. Tuumailin Mikan kanssa, että kun paketti avataan, niin samalla voisi tarkistaa kytkinlevyjen kunnon. Pakka on vielä orkkislevyillä, joten nyt voisi tehdä samalla peruspäivitystä myös sille puolelle. Ihan vakiolevyillä ;)
 |
Sydäntä lämmittävä, sydämen muotoon Pisaman taittelema tilataideteos.
"Meiltähän tämä käyp'...", sanoi Pakarisen Esakin aikanaan. |
Yhä enemmän olen kallistumassa sille kannalle, että matkamoottoripyörässä toisioveto hoidetaan kardaanilla. Jos keppiveto on rispaantumassa, se oireilee jo tavalla tai toisella ja siihen voi varautua. Nämä kuminauhojen katkeamiset tulevat aina ns. kulman takaa. Noh, tämä hihna kesti lukuisat Norjan reissut täysillä matkakamoilla kax-päällä, enduroajot Norjan tunturiylängöillä, hiekkatiet Savossa jne. Kilsoja arviolta noin 70.000. Elämä on valintoja.
.
Tuossa edellisellä ajokaudella meni parista riisinpaahtimesta "huolettomat" kardaanit. Toisesta sylttäsi akselin boorit ja toinen onnekas hajotti ristikon. Molemmat ennalta varoittamatta, toinen kylillä ja toinen reissussa.
VastaaPoistaOman pyörän remmiin oli tullut jälki ilmeisesti kiven pyörähtäessä remmin ja enskakopan välistä. Vähän isompi homma touringiin, mut en alkanut testaamaan tunnetusti huonoa tuuriani. Uusi remmi paikoilleen; johan tuo orkkis oli kymmenisen vuotta muutenkin pyörinyt. Siihen keppimies on monet öljyt vaihdellut ja stefojakin aletaan jo kattelemaan.
Joo... onhan sen noinkin. Eihän nämä ikuisuuskamppeita ole, eikä sellaisiksi tarkoitettukaan. Ehkä keppivetokuviossa saattaa olla käyttötavalla ja kurittavalla kädellä enemmän merkitystä kalikoiden kestoon. Vähemmän siinä on mukana tätä sattuman aiheuttamaa huonoa tuuria.
VastaaPoistaJa kiitos kommentista. Olit eka!